Kävijätutkimus

 

Metsähallitus on nyt kahdesti toteuttanut kävijätutkimuksen Merenkurkun maailmanperintöalueella. Edellinen tutkimus tehtiin kolme vuotta maailmanperintölistalle hyväksymisen jälkeen (2009) ja kesällä 2017 vastaava tutkimus toistettiin. Tarkoituksena on vastedeskin toistaa tutkimus säännöllisin väliajoin samoin menetelmin kuin muillakin Metsähallituksen hallinnoimilla luontokohteilla, jotta voidaan seurata mm. kävijöiden tyytyväisyyttä palveluihin ja kartoittaa mahdollisia kehitystarpeita.

 Kesällä 2017 toteutettu kävijätutkimus painottui nimenomaan luontokohteille. Kaikenkaikkiaan 472 vierailijaa vastasi kyselyyn eri puolilla maailmanperintöaluetta. Kävijöitä haastateltiin eniten kaikkein suosituimmassa kohteessa, Svedjehamnissa, jonne pääseekin helposti autolla. Valtaosa Svedjehamnissa kyselyyn vastaajista oli käynyt Saltkaret-näkötornissa tai Bodvattnetin kiertoreitillä. Seuraavaksi eniten kyselyvastauksia saatiin Sommarön linnakealueelta, jonne kävijät tulivat pääasiassa eväsretkelle tai uimaan. Myös ulkosaarilta kerättiin kyselyvastauksia. Eniten vastaajia tavoitettiin Valassaarilta, seuraavaksi eniten Mikkelinsaarilta, melkein yhtä paljon Rönnskärenin Fäliskäretiltä ja muutama lomake täytettiin Moikipäässä (Molpehällorna). Ulkosaarilla kävijät olivat liikkeellä joko järjestetyllä risteilyllä tai omalla purje- tai moottoriveneellä.

 Tavoitteena oli haastatella kävijöitä kattavasti koko kesäsesongin ajan. Niinpä vastausten kerääminen aloitettiin jo toukokuun lopulla ja jatkui syyskuun alkupuolelle saakka. Vastaajiksi pyrittiin saamaan eri ikäisiä ja eri kokoisissa ryhmissä liikkuvia henkilöitä. Käytännössä kaikki yli 15-vuotiaat saivat vastata, mutta kuitenkin niin, ettei samalta seurueelta kerätty montaa lomaketta. Tulosten analysointi jatkuu syksyn 2017 aikana ja raportti julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Tässä esitetyt tulokset ovat siis toistaiseksi vain suuntaa-antavia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuulinen kävijätutkimuspäivä Rönnskärin Fäliskäretillä
 

Tämänkertaisessa tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää kävijärakennetta, virkistystapoja, tyytyväisyyttä, paikallistaloudellisia vaikutuksia, maailmanperintöstatuksen tärkeyttä matkakohdetta valitessa ja käynnin mahdollisia hyvinvointivaikutuksia. Kävijärakenteeseen liittyviä kysymyksiä olivat mm. ne, joissa selvitettiin esimerkiksi, kuinka suuri on tavanomainen ryhmäkoko ja koostuvatko ryhmät enimmäkseen vaikkapa perheistä tai ystävistä. Myös alueella vietettyä aikaa ja mahdollisia yöpymisiä kartoitettiin. Tärkeintä suurimmalle osalle vastaajista tuntui olevan luonnon kokeminen, maisemat ja oman seurueen kanssa vietetty aika. Aktiviteeteista suosituimmiksi tuntuivat nousevan kävely, luonnon tarkkailu ja kulttuuri- tai maailmanperintöön tutustuminen.

Alueen palveluiden laatuun ja määrään oltiin varsin tyytyväisiä, vaikka parannusehdotuksiakin annettiin runsaasti. Varsinkin Valassaarille toivottiin lisävarustusta ja kylttien siirtämistä käytössä olevaan satamaan. Useimmat vastaajat eivät myöntäneet minkään asian erityisemmin häirinneen heitä vierailun aikana. Suurin osa vastaajista arvioi käynnin kohentaneen heidän sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. Sen sijaan kysymykseen, jossa piti antaa rahallinen arvo näille saavutetuille terveyshyödyille, eivät kaikki halunneet vastata. Ne, jotka vastasivat, arvioivat summaksi kaikkea kahden ja 100 000 euron väliltä. Yleisin summa tuntui olevan 50 tai 100 euroa, mutta tarkemmat tulokset selviävät syksyn 2017 aikana.

Maailmanperintöalueelle tultiin enimmäkseen lähialueilta, kuten Vaasasta ja Mustasaaresta mutta usein myös kauempaa. Kaukaa matkustaneilla oli kuitenkin usein listallaan myös useita muita käyntikohteita. Kyselyyn vastanneista kauimpana asuivat Kiinasta ja Amerikasta tulleet vierailijat. Euroopan maista Ruotsista tultiin ylivoimaisesti useimmin. Myös mm. Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Romaniasta ja Brittein saarilta oli kävijöitä.

 Kyselyyn vastanneet saivat myös mahdollisuuden osallistua arvontaan, jossa palkintoina olivat risteily Mikkelinsaarille, viisi maailmanperintöaiheista kangaskassia ja viisi tuubihuivia. Voittajiksi arvottiin Frej Suominen, Heidi Kataja, Stefan Svensson, Liisa Niskanen, Ville Kippola, Anne-Marie Grahn-Saarinen, Ossi Ala-Penttilä, Karoliina Myllykoski, Antti Hakanen, Marcus Granqvist sekä Patrik & Marita Aura. Onnittelut voittajille!